Levassovan joukkohautausmaa

Levassovan teloitettujen joukkohautausmaalla on monenlaisia muistomerkkejä. 

"Levassovan joukkohautausmaa on vaikuttava"

- LASSE  KOSKINEN

Kymmeniä tuhansia teloitettuja metsäkalmistossa 

Neuvostoliiton toiseen viisivuotissuunnitelmaan sisältyi vuosiksi 1933-1937                          tavoite kapitalististen ainesten lopullisesta eliminoimisesta. Heinäkuun 31.                            päivänä 1937 puolueen keskuskomitea vahvisti suunnitelman Neuvostoliiton                    eri alueille. Niille oli määrätty ammuttavien ja vangittavien määrä.

Salaisen poliisin oli etsittävä uhrit ja kolmijäseniset erityistuomioistuimet lan-                        gettivat tuomioita sarjatyönä. Toiminta aloitettiin Neuvostoliiton Euroopan                            puoleisessa osassa 5. elokuuta 1937 ja sen jälkeen oli aikataulutettu muut                          maan osat. Ohjelma oli tarkoitus saada loppuun neljässä kuukaudessa. Toi-                        minta vei kuitenkin vuosia.

Levassovan joukkohautausmaa sijaitsee muutaman kymmenen kilometriä                          ennen Pietaria. Sinne tuotiin kuopattavaksi Leningradissa ammuttuja. Alueelle                    on haudattu kaikkiaan 46 771 henkilöä vuosina 1937-1954. Suurin osa on hau-                    dattu vuosina 1937-1938.

Vainajia monista kansallisuuksista

Levassovassa on omat muistomerkkinsä suomalaisille, inkerinsuomalaisille, virolaisille, norjalaisille, saksalaisille ja muille ryhmille. Alueella on kymmenen kansakunnan vainajia. Lisäksi yksittäisiä muistomerkkejä ja uhrien kuvia on maassa ja puihin kiinnitettyinä. Suomalaisia on haudattuna noin 3000.  Maassa on laajoja kuoppia, jotka osoittavat maatuneiden vainajien joukkohautoja.

Levassovassa oli ennen puolukkametsä. Salainen palvelu NKVD otti alueen äkkiä hallintaansa. Alueen ympärille rakennettiin aita kolmessa päivässä. Koirat vartioivat aluetta. Kukaan ei tiennyt mistä oli kysymys, kertoi Inkerin kirkon suomalainen tiedottaja Tuulikki Vilhunen.

Joukkohautausmaan päälle on kasvanut jo vankka puusto. Hautausmaan portilla                on komea hirsikirkko. Hautausmaa avattiin vuonna 1989 ja vainajien teloituspaik-                koja alettiin selvittää ja sitä kautta aukenivat tiedot, keitä Levassovaan on haudat-              tuna. NKVD ja sen seuraajalla KGB:llä oli ja on arkistoissaan luettelot surmatuista.

Levassovan hautausmaan portin vieressä on muistokirkko. 

- Kuvat, Lasse Koskinen, 2019

Suomi esti Venäjän rajapäällikkö Gennadi Medvedevin pakotelistauksen

Suomi ei kertonut syytä ja joutui kummalliseen suomettumisvaloon

LASSE KOSKINEN

EU, Yhdysvallat ja Kanada lisäsivät Venäjän upseereita ja virkamiehiä pako-telistoilleen. Upseerit ovat osallistuneet Ukrainan sotatoimien järjestelyihin ja taannoiseen Kertshinsalmen meriprovokaation järjestämiseen. Venäjän raja-vartioston apulaispäällikkö Gennadi Medvedev on yksi heistä.

Suomi esti amiraali Medvedevin liittämisen EU:n pakotelistalle. Suomen ulko-ministeri Timo Soini (sin) ei suostu kertomaan syytä tähän. Samaa vaitonaista linjaa pitää koko ulkoministeriö. Estämisen syy on helppo päätellä. Suomi pelkäsi vai-keuksia itärajalla, jos korkea-arvoinen FSB:n rajapäällikkö liitetään pakotelistalle ja hänen saapumisensa EU:n alueelle ja samalla Suomeen estetään. Amiraalin arvoa kantava Medvedev osallistuu erilaisiin korkean tason rajaneuvotteluihin Suomen kanssa.

Suomi olisi joutunut sijaiskärsijäksi

FSB:n vastatoimet olisivat koskeneet kipeimmin juuri Suomeen, koska Medve-devin matkustuskielto EU:n alueelle olisi varmasti kostettu Venäjällä niin että sekä tavaraliikenne että matkustaminen Venäjälle olisi kokenut monenlaisia vaikeuksia. Venäjä on tehnyt 25 vuoden aikana erilaista kiusaa sekä matkustajille että tava-ranviejille. Viime aikoina kiusanteko on ollut vähäisempää, joten Suomi ei halun-nut antaa uutta yllykettä Venäjälle.

Jokainen Karjalaan matkaava suomalainen on kokenut tätä kiusantekoa. Tälläkin hetkellä itärajan ylitys Venäjän puolella kestää lyhyimmillään yleensä tunnin ver-ran. Kun suomalaisten kotiseutumatkat kevään myötä jälleen lisääntyvät, niin venäläisten tullivalvonta vie vielä huomattavasti pitemmän ajan. Olen itse kerran tullut rajan yli Karjalasta niin että 1,5 kilometrin matka rajajonossa Venäjän puolelta kesti lähes 7 tuntia.

Lippulapun täyttäminen automatisoitu

Myönteistä on, että Venäjän tulli on automatisoinut Karjalan matkalaisille tutun pienen lappusen täyttämisen. Tätä maahantulokorttia ei tarvitse enää omakätisesti täyttää. Toki se pitää säilyttää leimoineen matkan ajan ja palauttaa Karjalasta pois-tuessa tullissa. Tämän kortin tarkoitus on täysin hämärän peitossa, eikä sen käy-töllä näytä olevan mitään järkeä. Se on jäänyt käyttöön Neuvostoliiton jäljiltä.

FSB on hyvin taitava luodessaan häiriöitä rajalle ja tehdessään kiusanteko-mielessä nopeita virkavaltaisuuden käännöksiä muodollisuuksissa. Taannoin suomalaisille harmia tuotti määräys, joka tuli äkkiä voimaan. Venäjän puolelle ei päässyt, jos auto oli osamaksusopimuksella rahoitusyhtiön nimissä eikä virallisesti omistajansa nimissä. Rajan yli olisi toki päässyt, mutta tuhansien eurojen takuu-hinnalla. Moni suomalainen joutui peruuttamaan Karjalan matkansa. Tarvittiin taas Suomen ulkoministeriön ja rajaviranomaisten neuvotteluvääntö, että kiusantekosäädös poistui.

Suomettumismaine iski jälleen

Suomi itse joutui Medved-päätöksensä ja sen salailun myötä länsimaiden suomet-tumislistalle. Suomen ulkoministeriön olisi kannattanut rehellisesti selittää, mistä Suomen osalta on kysymys. Tähän olisi saattanut jopa löytyä julkista ymmärrystä ainakin EU:n taholta. Jälleen kerran osoitus Suomen ulkopolitiikan arkuudesta, jo-ka tuo haittaa maallemme.

Se ei tätä asiaa muuta, vaikka Suomi liittyikin EU:n tavoin tuomitsemaan Venäjän suorittaman Krimin miehityksen. Venäjä osasi sitä odottaa miehityksen viisivuo-tispäivän merkeissä, mutta ei lotkauta korviaan tuomitsemisille. Kunhan vain taas antoi pakotteista tuomitsevan lausunnon.

Uutisoijana vapaan Euroopan radio

Suomen käyttäytymisestä uutisoi ensin Radio Free Europa ja meillä toimittaja Arja Paananen Ilta-Sanomissa. Radioasema tuli kylmän sodan aikana tunnetuksi rauta-esiripun ylittäneistä, itäblokin maihin suunnatuista radiolähetyksistä. Neuvostoliitto käytti paljon rahaa, tekniikkaa, aikaa ja ihmistyövoimaa häiritäkseen näitä lähetyksiä.

Suomen rajavartiosto hankki takavuosina Venäjän tullille laitteita ja koulutti Ve-näjän rajavartijoita niiden käyttämiseen. Tämä lähialueprojekti maksoi Suomelle 700 000 euroa. Tästä huolimatta muutokset ovat näkyneet vain hitaasti Venäjän rajamuodollisuuksissa. Venäjä ei ole tottunut kiittämään.

Julkaistu 19.3.2019